Säännöt

SAIRAUSKASSA ROLLIKAN SÄÄNNÖT

VOIMAAN 1.1.2018

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa ROLLIKKA.

Kassan kotipaikka on Tampere.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sään­töjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992) .

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuu­tuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat: 

1.  Satron Instruments Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt

2. Cargotec Finland Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat, Tampereen tehtaalla työskentelevät henkilöt

3. Valmet Automation Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat Tampe­reen Liiketoimintayksikössä ja sen aluekonttoreissa työskentelevät henkilöt sekä Valmet Automation Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat Kajaanin ja Varkauden toimipisteissä työskentelevät toimihenkilöt

4. Valmet Technologies Oy -nimikseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt sekä Valmet Oyj- nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat kassan jäseniä 31.12.2013

5. Valmet Automotive Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt

6. Metso Shared Services Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat Tampereen toimipisteessä työskentelevät henkilöt sekä em. yksiköistä Metso Oyj- nimisen yhtiön palvelukseen siirtyneet henkilöt, jotka ennen siirtymistään ovat olleet sairauskassan jäseniä ja ne Metso Flow Control Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat kassan jäseniä 28.2.21015

7. Ne TKT Logistics Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa ole­vat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 9.3.2016

8. Lentokonetehtaan Ravinto-osuuskunta ja Peijakka osk. -nimisiin osuuskuntiin työsuhteessa olevat hen­kilöt. 

9. Vindea Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt

10. Ne Finnish Steel Painting Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 31.5.1997

11. Ne Protacon Technologies Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 28.2.2009

12. Ne  Konepaja Saastamoinen Oy- nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 23.5.2012

13. HUb logistics Packaging Oy-nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat Valmet Technologies oy:n Kudokset -liiketoimintayksikössä työskentelevät henkilöt

14. Ne Walpella Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 28.12.2011 ja ne Walpella Works Oy- nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 30.1.2012.

15. Ne  Contitech Finland Oy- nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 1.11.2013

16. Ne KPA Unicon Oy, KPA Unicon Group Oy ja KPA Unicon Service Oy- nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat  kassan jäseniä 31.1.2014

17. Ne 3A Consulting Oy- nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, joiden toimipaikkana on Valmet Automation Oy

18. Ne Kielisoft IT Solutions Oy-nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat kassan jäseniä 31.5.2014

29. Ne TJB-yhtiöt Oy-nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat kassan jäseniä 31.8.2014

20. Sairauskassa Rollikan toimihenkilöt

Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi.

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että asianomainen saa  työnan­tajalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi tai henkilöt, jotka kuuluvat jonkun toisen sairauskassan toimintapiiriin.

Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Henkilön on ilmoitettava kassaan liittymisestäänkahden (2) kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai tämän sääntömuutoksen voimaantulosta. Työsuhteen alkaessa kesken kuukauden, jäsenyyttä on haettava sen kuukauden loppuun mennessä, jonka aikana työsuhde on kestänyt kaksi (2) kuukautta. Kassan hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä. Jäsenyys alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta. 

Jos  työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvan jonkun toisen yrityksen sairauskassan jäsen välittömästi siirtyy tämän kassan toimintapiiriin, saa hän näitä sääntö­jä sovellettaessa lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyytensä kyseisen yrityksen piirissä toimivassa sairauskassassa.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

6 §

Työnantaja eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vä­hintään kuusi (6) kuukautta ennen eroamispäivää.

Työnantajaa ei voida erottaa kassasta.

7 §

Jäsenellä tai työnantajalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoi­hin.

VAKUUTUSMAKSUT

8 §

Kassan jäsenmaksu on 39,90 euroa kuukaudessa.  Sääntöjen 21 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkattomalla vapaalla olevan jäsenen jäsenmaksu on 39,90 euroa kuukaudessa. Palkattoman vapaan aikana jäsenmaksun maksaminen on vapaaehtoista. Jäsenen tulee ilmoittaa kuukauden kuluessa palkattoman vapaansa alkamisesta jäsenmaksun maksamisesta koko palkattoman vapaan ajalta.

Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuu­desta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajaksi. Jäsenellä ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 14 - 17 §:n mukaisiin etuuksiin.

9 §

Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Palkattomalla vapaalla olevan jäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Mikäli jäsen laiminlyö jäsenmaksun maksamisen yli kuukauden ajalta, katsotaan hänen oikeutensa lisäetuuksiin päättyneen lopun palkattoman vapaan ajaksi.

10 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja maksuja sekä jäsenmaksun indeksikorotuksella tarkistettua enimmäismäärää enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi (6) kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksella.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

11 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla anne­tuissa säännöksissä määrätään:

1)  sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustan­nuksista;

2)  sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tar­peellisista kustannuksista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa;

6) tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja kor­vausta ansion menetyksestä; sekä

7) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

12 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoituksen, vakuutuksen alkami­nen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairaus­vakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

13 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairaus­vakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutusasetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

14 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia sekä maksaa täydennyspäivä­rahaa ja äitiysrahaa jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on tur­vauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoi­toon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jä­senen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Korvausta ei kui­tenkaan makseta keinohedelmöityshoidosta aiheutuneista lääkärinpalkkio- ja tutkimus-/hoitokustannuksista. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkäriä pidetään myös hammaslää­käriä. Suoritetavasta korvauksesta ja täydennyspäivä- ja äitiysrahasta tehdään ennen sen maksamista 17 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksista korvataan:

1. a) 80 prosenttia lääkärinpalkkioista, mikäli kyseessä on muun sairau­den kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, ei kui­tenkaan leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suos­tua palkkion korvaamisen joko kokonaan tai osaksi; sekä

b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa muusta kuin hammashoidosta peritty maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, päiväkirurgiasta peritty maksu, sairaanhoitajan vastaanotosta peritty maksu sekä sarjahoitomaksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäis­määriin saakka;

2. a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu sekä kotisairaalan hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimin­tayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka ja enin­tään 180 vuorokaudelta saman sairauden johdosta; sekä

b) yksityisen sairaan­hoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäis­tapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;

3. a) 85 prosenttia lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja niitä vas­taavista tuotteista sekä perusvoiteista, joista on saatu sairausvakuu­tuslain mukainen peruskorvaus. Korvaus maksetaan sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun ylittävistä kustannuksista ja lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta myös sairausvakuutuslain mukainen korvaus lasketaan;

b) sairausvakuutuslain mukaan erityiskorvattavat lääkkeet kokonaan edellyttäen, että korvausta on saatu myös sai­rausvakuutuslain nojalla. Korvaus maksetaan sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun ylittävistä kustannuksista ja lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta myös sairausvakuutuslain mukainen korvaus lasketaan; sekä

c) lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuotteet sekä perusvoiteet sairausvakuutuslain mukaisen vuotuisen omavastuu­osuuden ylittymisen jälkeen, silloin kun lisäkorvausta on saatu sairaus­vakuutuslain nojalla.

4. a) 80 prosenttia lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja pato­logian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin liittyvistä näytteen­otoista silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;

b) 80 prosenttia lääkärin määräämistä radiologisista tutkimuksista silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustan­nusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

c) 80 prosenttia lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeut­tisista tutkimuksista tai hieronnasta, kuiten­kin enintään yhteensä 10 hoitokerralta kalenterivuo­dessa. Fysioterapian ja fysioterapeuttisen tutkimuksen tulee olla myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;

d) 80 prosenttia lääkärin määräämästä naprapatia-, kiropraktiikka- ja osteopaattihoidosta, kuitenkin yhteensä enintään 5 hoitokerralta kalenterivuodessa; 

e) 80 prosenttia lääkärin määräämästä valohoidosta ja kynsien ureahoidosta kuitenkin enintään 10 hoitokerralta kalenterivuodessa silloin, kun hoito on myös sairausvakuu­tuslain nojalla korvattavaa;

5. a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisoh­jeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämät­tömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;

b) lääkärin tai muun 2 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammat­tikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat mat­kakustannukset; sekä

c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset ma­joittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan ai­kana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoito­laitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa;

6. Lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 330 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Silmälasikorvauksen edellytyksenä on vähintään yhden (1) vuoden jäsenyys kassassa. Silmälasikorvaukseen on oi­keus kolmen vuoden välein; sekä

7. 90% ham­maslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peri­tystä palkkiostatai maksusta, jota ei korvata kohdan 1 perusteella.Lisäetuutena maksetaan enintään 300 euroa kalenterivuodessa. Hoi­totyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteet­tisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuuskorvauksen edellytyksenä on vähintään yhden (1) vuoden jäsenyys kassassa.

8. lääkärin määräämien apuvälineiden kustannukset joko kokonaan tai osaksi, mikäli kassan hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulli­seksi siihen suostua.

9. 80 prosenttia lääkärin määräämästä psykologin antaman terapian kustannuksista kuitenkin enintään 5 hoitokerralta kalenterivuodessa.

15 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylläpitämään ammattihenkilöiden keskus­rekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoi­tetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hy­vän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen kor­vaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden (1) vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä (1) määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enin­tään kolmen (3) kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin, kun hoito annetaan tai tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu tai korvausta haettu.

14 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohdassa mainitun yhden (1) vioden jäsenyysedellytyksen katsotaan täyttyneen, kun jäsenmaksua on suoritettu 12kk:n ajalta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu mak­samaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matka- ja majoittumiskuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 14 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marras­kuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

16 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 733 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seu­raavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa ta­pauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekiste­röidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhtee­seen ja parisuhteen osapuoleen.
 

17 §

Edellä 14 - 16 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan kor­vauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
 

18 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäse­nyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

19 §

Jos jäsen sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään eikä  saa tältä ajalta palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14 – 16 §:n mukaisia lisä­etuuksia kysymyksessä olevalta ajalta. Sairauden alkamisajankohdasta riippumatta edellä tarkoitettuja etuuksia ei makseta 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksuvapautuksen ajalta. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa jäsenellä on oikeus 14 - 16 §:n mukaisiin korvauksiin, mikäli jäsen maksaa jäsenmaksun sääntöjen 8 § ja 9 § mukaisesti myös palkattoman vapaan ajalta.

20 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

21 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaaja koh­taan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimatto­muudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuu­den suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullis­ta.

 Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt paran­tumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin mää­räämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toi­menpidettä lukuun ottamatta.

22 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 15 §:n 1 mo­mentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sään­töjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustan­nuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- ja tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voi­daan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

23 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustan­nuksista on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuu­tuskassalain 91 §:n säännöksiä.

24 §

Näiden sääntöjen 14 -16 §:n mukainen korvaus voidaan 17 §:n estämättä suorittaa täysi­määräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen vii­västyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaa­van osan.

25 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä ta­kaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäse­nen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittä­vä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuu­dessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

26 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalta.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

27 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamas­ta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tili­kausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden (2) edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vah­vistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuiten­kaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

28 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 14 – 18 §:ssä määrättyjen etuisuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden varara­haston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten li­säetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

29 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtu­mien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien kor­vausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräys­ten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

30 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tulos­laskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpää­tös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

31 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

32 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastuyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarakstajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintar­kastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

KASSANKOKOUS

33 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäse­nellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

34 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi (1) ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassan­kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoas­taan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä (1) jäsentä. Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöi­ty valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

35 §

Kassalla on vuosittain kaksi (2) varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeis­tään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1)esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2)päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3)päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kas­sanjohtajalle

4)päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5)päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja ti­linpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1)määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilin­tarkastajien palkkiot;

2)valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jä­senten ja varajäsenten tilalle;

3)valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat; sekä

4)käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

36 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeute­tut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimääräs­tä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoitta­mansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentin tarkoitetun vaatimuksen esit­tämisestä.

37 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä (4) viikkoa ja viimeistään viik­koa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asias­sa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myö­hemmin kuin neljän (4) viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi sairauskassan www-sivuilla.

38 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kas­sankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pää­asiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

39 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennes­sä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ää­niä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopi­muksen hyväksymistä.

40 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan näh­täväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsi­teltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kas­sankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväk­si, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

41 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeu­tetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty ja äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouk­sessa siitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on vii­meistään kahden (2) viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

42 §

Kassan hallitukseen kuuluu viisi (5) varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilö­kohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen valittavien varsinaisten ja varajäsenten tulee olla Sairauskassa Rollikan jäseniä. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka toinen vuosi kolme (3)  varsinaista ja joka toinen vuosi kaksi (2) jäsentä varajäsenineen.

43 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmu­kaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1)ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt jaasiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2)antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4)päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 49 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5)päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoi­keuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;

6)kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätök­sen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7)antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 48 §:n mukaisesti.

44 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kut­susta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme (3)  muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka kos­kee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

45 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheen­johtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi (1) hallituksen kutakin ko­kousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1)kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokous­paikka;

2)kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3)kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut ää­nestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4)esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

46 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juokse­vaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutus­kassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

47 §

Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

48 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kas­san toimihenkilö, kaksi (2) yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

49 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edel­lytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutus­maksutulosta.

JAKAUTUMINEN

50 §

Kassa voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla, jos kassan jäsenistä vähintään yksi kymmenesosa kolmen (3) kuukauden kuluessa eroaa ja siirtyy toisen sai­rauskassan jäseneksi.

KASSAN PURKAMINEN

51 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla;

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden (2) viimeksi kuluneen kalenterivuo­den päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, ei­kä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän (4) kuukauden aikana tule nousemaan tähän määrään;

2)jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämä ole peitetty kahden (2) seuraavan tilikauden aikana; sekä

3)jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

52 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuu­kaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.